tiistai 28. tammikuuta 2014

Kalaruokaako?

Siis kerrassaan oho, uus kategoria meikäläisen leipomista sivuavassa blogissa! Kohtahan tään nimenkin saa muuttaa Pampulan pöperöiksi ja paakkelseiksi, oliskohan osuvampi? Annetaan  nyt nimen olla ennallaan ja lisätään tämä,  Kalaruuat, uudeksi tunnisteeksi. Ja mitähän uutta tässä sitten on, noh ainakin sitä, että meikäläinen on vähän kuulunut niihin kalaruuan kiertäjiin, se kait jäi joskus aikoinaan päälle, kun meikäläisen nuoruudessa kala oli vähän niiku yök, ainakin tyttöjen keskuudessa. Tässä oon kuitenkin pikkuhiljaa kalaa rakastavan ukon kera yrittäny opetella syömään sitä kalaa, olishan se kuulema NIIN terveellistä, pullakaloja oon tässä jo pikkuhiljaa oppinutkin syömään, mutta kiitos Vanhan Rouvan, meikäläinen on nyt oppinut syömään myös luonnon kaloja, ylläri pylläri! Siksipä meillä on nyt pariinkin otteeseen laitettu kuhaa, nam! Oikeesti se nam tuli mun suusta, pienen kolmion kun fileen selkärangan tuntumasta vielä poistaa, on filee käytännössä ruodoton, siis sopivaa sapuskaa meikäläisenkin kitusiin ja helppoa syötävää myös muksuille ( on jo kolmea vieraana ollutta koekaniinimukeloa testattu). Heitetäänpä tähän vielä kuvan kera todisteita ja ohjettakin Pirkasta, meillä tämä tarjoiltiin kera porkkanaisen perunamuusin, ihan älyhyvää ja kastike on nuorison suosikki, helppoo ja hyvää!!



Paistettua kuhaa ja helppo hollandaisekastike:


600 g ahven- tai kuhafileitä
1 tl suolaa
1/4 tl mustapippuria
n. 1/2 dl vehnäjauhoja
2-3 rkl voita
tilliä

Kastike:

150 g voita
3 keltuaista
suolaa
mustapippuria
1 rkl sitruunanmehua
(persiljasilppua)

1.Poista fileistä ruodot leikkaamalla pois ohut kiilamainen pala selkäruodon suuntaisesti. Mausta kalat suolalla ja pippurilla. Kasta ne vehnäjauhoihin. Ravistele liiat jauhot pois ja anna leivityksen kuivahtaa hetki ennen paistamista.
2. Sulata rasva pannulla ja paista kalafileet miedolla lämmöllä kypsiksi molemmin puolin. Nosta vadille, peitä foliolla ja pidä ne lämpiminä. Koristele kalat tillillä juuri ennen tarjoamista.
3. Sulata voi kasarissa, mutta älä anna sen ruskistua. Erottele huoneenlämpöiset keltuaiset monitoimikoneen, tehosekoittimen tai sauvasekoittimen kulhoon. Sekoita keltuaiset täysteholla.
4. Kuumenna voi kiehuvan kuumaksi ja kaada se koneen käydessä ohuena nauhana keltuaisten joukkoon. Voit jättää valkoisen sakan lisäämättä.
5.Lisää paksuhkoon, sileään kastikkeeseen suola, pippuri ja sitruunanmehu ja käytä konetta vielä hetki. Tarjoa paistetut kalafileet hollandaisekastikkeen, perunoiden ja salaatin kanssa.

perjantai 17. tammikuuta 2014

Huippukokous vol. 2

Oli Tiina Tityy, sekä Sulo Selväpyy.... tiputanssin tahtiin alkaa sepustus tää, ja lukijalla  kysymys herää; millä ihimeen tapaa tanssi tää liittyy huippukokouksiin, se jääköön jokaisen itse pääteltäväksi, Vanha Rouva, sen varmaankin kyllä tiennee?
 Ollaan tässä Rouvan kanssa pikkuhiljaa ystävyyttä viritelty ja ukon retaleetkin mukaan ihan väkisellä roudattu ( voi niitä raukkoja!). Me kun ollaan Rouvan kanssa ihan niitä hilijasimpia ja vielä ihan pieniäänisimpiäkin ihmisiä, mitä maa päällään kantaa, ajateltiin treffata taasen kerran.
 Tällä kertaa huippukokous pidettiin täällä meillä, matka taisi kyllä Herralla ja Rouvalla mennä ihan maakuntamatkailuksi, apuvälineet kun eivät tahtoneet heitä meille tuoda, muuten kun mutkien kautta.
 Meikäläinen täällä ohta hijestä ihan märkänä ( tuliko vähän lämmitettyä uunia, häh?) ootteli ratsua pihaan karauttavaksi, ja sieltähän se orhi uljas vihdoin pihaan hurahti. Ensimmäisenä Rouva antoi mulle NÄÄ! Siis AIVAN ihanat, kauniit mahtavat ja mitä vielä, hänen ihan itte omin kätösin taiteillut koristeet, seinäruusuksi ne jo kerkesin nimetä. Kiitos ja kumarrus vielä Rouva!
 Siitäpä se sitten taasen alkoi, se ihan mahoton kälätys, siinäpä tunti jos toinenki hurahti ja kahviakin pari pannullista ( sen kyllä yöllä sitten tiesi) ja herkkujakin napaan mahtui monenmoista ja jälellekkin vielä jäi, vaikka kaikki aiottiin vetää naamaan! Laitellaanpa tähän vähän näytille, milläs me sitten herkuteltiin, ihan kevyesti vaan... Niistä sitten enemmän toisella kertaa, ettei lopu aiheet. Nyt sitten vaan kupponen kahvia ja herkut esiin! Nähdäänhän taas!

Muhkurainen Tiramisu-kakku

Kaneliset ässät

Hirween levinneet nyytit

Sieni-paprikapaistos

Porkkanapiirakka





sunnuntai 12. tammikuuta 2014

Kukkakakkuu ja uutta disainiii...

Jaahans taas on laiskailtu oikeen urakalla, kirjotusbuumia ei nävy, eikä kuulu, tässä kuitenki vähän niiku pakon sanelemana tulin siivooman joulun pois, ennenku se paha Nuutti ennättää! Kaivelin vähän talvisempaa taustakuvaa ja vanhaa otsikkoo näkyville. Ihanaa kun tuli talvi, saapa nähä kauanko se viipyy vieraanamme, toivottavasti tarpeeksi kauan, että nuoriso sais luiistelupatoutumansa luisteltua, ja äippäkin käytyä ehkä suksimassa. Nooh aika näyttää, laitellaanpa tänne näkösälle vielä viimeisin räpellys, kukkakakku, johon antaumuksella takamus turrana tein kukkasia ja kukkasia, niitä kun piti olla niin vietävästi, tää kakku meni entisen puutarhurin viiskymppisille. Kokoa kakulla oli ihan kiitettävästi, pohjia paistelin kolmet neljän munan kokoiset kappaleet ja kakun täyttelin suklaa- ja mansikkamousseilla, ihan toiveiden mukaaan. Olihan siinä ihan hermon hiki pinnassa, niiku aina kun toiselle tekee, lopputulokseen olin ittekkin ihan suht tyytyväinen, aina kuitenkin löytyy jotain parannettavaa, mutta tässäpä kuvapläjäys kakusta, olokaatten hyvät!