maanantai 18. helmikuuta 2013

Lupausten lunastusta osa 2

Nonni, nyt on leivottu sitte sitä RIESKAA! Tai oikeestaan leipasin sitä tuossa jo toista viikkoa sitten, en vaan oo saanu aikaseks kirjotettua ohjetta tänne. Nämähän on siis niitä perinteisiä pohjalaisia litteitä rieskoja, oikein kun onnistuu saa rieskan jopa rullalle ja se maku! Uunin pitää olla kuuma, ainakin 300 astetta, ellei jopa enemmänkin ja mieluiten paistellaan ihan kivikasassa itsessään, eli leivinuunissa! Ekaks lämmitellään uuni ja kun uuni alkaa olla ihan pikkusta vaille valmis, voi aloittaa taikinan teon, taikinaa ei siis kohotella. Kun uunista on hiilet vedetty ja arinakin luudittu veden kera putipuhtaaksi, laitellaan ne uunin pellit kiinni, ettei lämpö karkaa harakoille! Ja nakataanpa sinne uuniin ropsaus merisuolaakin, tarinan mukaan se tasoittaa uunin kuumuutta, ja tuo ainakin jänskän suolasen maun ensimmäisiin rieskoihin! Sitten alkaa armoton leipominen  ( riippuu tietty taikinan koosta ;) ) Tässä hommassa on hyvä olla kaveri (vaikkapa se ukkokulta), niin sujuu sutjakammin, kun toinen leipoo ja toinen paistaa! Vaan heitelläänpä ohjettakin kehiin, minä onnistuin aika hyvin tällä ohjeella, ohjeen alkuperää en muista ja mikään rieskamestari en kyllä tunnusta olevani, sen verta harvoin näitä saa tehtyä!




Tästä se lähtee, uuni kuumaksi!

Ohrarieskat:

5dl maitoa
1tl suolaa
1dl vehnäjauhoja
7 dl ohrajauhoja

Sekoita kylmään maitoon suola ja jauhot. Jauhoja voi joutua lisäämään, että saa paremmin käsiteltävän taikinan, mutta ei liikaa! Pyörittele taikinasta jauhotetulla alustalla pötkö ja leikkaa pötköstä sopivan kokoisia palasia ja kauli paloista pyöreitä, ohuita ( alle 1cm, ehkäpä vain 0,5 cm vahvoja) rieskoja, ja paista kuumassa uunissa muutaman minuutin ajan.Niin, että rieskat saavat pintaansa ruskeita kupruja. Kasaa rieskat päällekkäin leivinliinan alle pehmenemään ja nauti tuoreena, tai laita pakkaseen, rieskaa ei vanhateta!

Tämäkin on kovin mutu- tuntumalla kirjoitettu ohje, nämä vaan on niitä asioita jotka on opittava kantapään kautta, mutta onhan tässä pohja mistä lähteä kokeilemaan!



8 kommenttia:

  1. Ihanan näkösiä...tuoksu tulee kuvan läpi...kunpa oliskin oikea leivinuuni missä leipoa ja tehdä ruokia, vaan ei ole tällä hetkellä, ei.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ohrarieskat ON todella hyviä! Ja leivinuuni on todellinen aarre, sillä kun saa niin pehmoisen lämmön kotiin ja sivutuotteena leivonnaiset ja ruuat, tai toisinipäin! :)

      Poista
  2. Voisiks sää lähettää mulle yhden vasullisen noita ohrarieskoja??

    Tuli vaan mieleen, että kun me vielä oltiin riiuuasteella Vanhan herran kanssa, se teki kaikenmaailman hurmaustemppuja. Kerrankin se soitti Tampereelle, missä mää silloin assuin, että mee sille ja sille junalle vastaan, sulle tulee paketti. Mää menin ja niin mulle konnari ojensi ämpärillisen sinä aamuna savustettuja siikoja ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huh hurjaa sitä herraa, onpas se osannu hurmata! Ja miksikäs en näitä rieskoja lähettäis, paitsi meiltä ei täältä korvesta kule junia mihkä ne laittais!! Mutta kulkishan ne muutenkii... :D ja sillee sa parraiten ku tekkee itte! Eiku leipomaan, vaan olit tainnu nakata kyllä sen olennaisen osan, jota näihin tarvitaan ikkunasta pihalle?!

      Poista
    2. No niin nakkasinkin! Mut onneksi meillon melkein naapurissa leipomo, joka tekkee ihanaa rieskaa ja munkkeja ja lihapiirakoita ja ruissämpylöitä ja...

      Kyllä mää emäntäkoulussa jouduin rieskaa tekkeen ja karjalanpiirakoita kanssa. Munkkejakin paistoin kerran yhteen putkeen 500 kpl. Oli siinä ehtoolla tukassa peseminen.

      Poista
  3. Ooooh, näyttää niiiiin hyvältä! Voi miten tuollainen maistuisi just nyt voin kanssa! :)

    VastaaPoista