perjantai 22. marraskuuta 2013

Lohivoikkaria

Tekasin appiukolle isänpäivälahjaksi voileipäkakun, lahjojen keksiminen  on niin vaikeeta kun ikkää ja tavaraa on jo hänellekin kertynyt. Syötävä kelpaa aina, eikä jää nurkkiin joutilaana pyörimään.





Koristelupuoli meni taas ihan penkin alle, ei kertakaikkiaan sytyttäny ja kalakakku on jotenki hankalampi koristella, ainaski mun mielestä. Kuvatkaan ei kyllä oo kaksisia, mutta hyvältä kuulema maistui ja nopsaan se katosikin parempiin suihin!
Täytteeksi kakkuun silppusin fileellisen savustettua lohta (n. 600-700g) , sekottelin ruohosipulituorejuustosta ja ranskankermasta tahnan, johon silppusin reilusti graavilohta ja ruukullisen tilliä, sitruunamehuakin sekaan liruttelin ja mustaa pippuria pikkasen  pyöräyttelin. Aina väliin makustelinkin, että olisi täyte makuuni. Sitten leipäpaloista reunat pois leikkelin ja alustalle sovittelin. (Tavallisesti kakut vuokaan kasailen ja yön yli jääkaapissa "kypsyttelen", vaan nyt oli kiire hirmuinen ja kakku oli saatava koristelluksi justiinsa, siksi suoraan vadille kasaus.) Sitten sitruunavedellä kakkua kastelin ja graavilohitahnalla täyttelin, vielä tahnan päälle aimokerroksen savolohta ripottelin. Kun oli keko komea, kerroksia ja leveyttä tarpeen mukkaan, peittelin koko komeuden voipaperiin ja laitoin tunniks pariks jäähylle, vetäytymään. Sitten pinnaksi kermaa purkillisen vaahdotin ja tuorejuustoon sen sekoitin, seoksella pinnan sivelin ja pikkasen pursottelinkin, vielä pinnalle graavit, katkat, kera tillin nakkelin ja oli isänpäiväkakku valmis papalle vietäväksi!

Ja taas tuli runoa :) Terveisin Pampula

 P.S. JIHAA, ulukona sattaa lunta, taijampa viritellä pikkuhilijaa joulufiilistä!

7 kommenttia:

  1. Hih, ihanaa runoilua :) Meilläkin appiukko sai isänpäivänä lohivoileipäkakun ja hyvin kelpasi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se sun kakku on ollut ilmeisesti syötävän hyvää! Ja kiitosta vaan, tää "runomuoto" jotenkin vaan lipsahti päälle taas, lupaan olla ottamatta tavaksi! :)

      Poista
    2. Ei mua ainakaan haittaa :) Runoilua on kiva lukea!

      Poista
  2. Miksei kukaan tee meillä voileipäkakkuja??? (Syynä ehkä se, että pitopalveluharjoittelussa tein niitä sarjatyönä joka peevelin kissanristiäisiin ja vannoin silloin, ettei ikinä enää.) Mutta kyllä ne mulle maistuis...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nonnii, mutta lupaukset ja vannomukset on tehty rikottavaksi Rouva hyvä ei muuta voikkarit kehiin!

      Poista